Kaiketonta Tallinnassa 2

Posted by on elo 4, 2017 in Tuotelöydöt, Yleinen
No Comments

Olimme taas perinteisellä kesäreissullamme Tallinnassa. Viime kesän reissusta voit lukea täältä.

Aiempien hyvien kokemusten perusteella pakkasimme vain kuopukselle varuiksi omia ruokia mukaan, mutta muuten luotimme löytävämme tarvitsemamme Tallinnan ruokakaupoista. Laivamatkan menimme tuttuun tapaan omilla eväillä.

Ruokakaupoista löytyy mukavasti erikoisruokavalioihin sopivia ”maitotuotteita” (kasvimaidot, margariini, jogurtit, jäätelöt), mutta leivät osoittautuivat tällä kertaa haasteellisiksi. Joka kaupassa tuntui olevan vain yhtä ja samaa gluteenitonta leipää, joka sisälsi tattaria ja soijajauhoa. Alkuun lapset saivatkin sitten vain riisikakkuja. Viimein löysimme sopivan paahtoleivän Kalamajan kaupunginosan Selveristä.

Hotellihuoneessamme oli taas jääkaappi, vedenkeitin ja mikro, joten omien eväiden ja ruokien säilyttäminen ja lämmittäminen onnistui helposti. Hotellin aamiaisbuffasta ei lapsille sopivaa syötävää hedelmien lisäksi löytynyt, joten aamiaisellekin menimme oman eväspussukan kanssa. Välillä keräsimme katseita, kun kaivoin käsilaukustani pöydälle omat riisimaidot, Keijut, leivät ja murot.

Uusiakin tuotteita löysimme kauppojen hyllyiltä kokeiluun. Lapset ilahtuivat eniten Gullon hain muotoisista pienistä suklaakekseistä (sis. soijalesitiiniä) sekä erilaisista pähkinättömistä valipalapatukoista. Uskaltauduimme maistamaan myös ns. possusipsejä (pork rinds), jotka on valmistettu porsaan nahasta ja maustettu suolalla. Rasvaa ja suolaa sipsit sisältävät ikävän paljon, mutta proteiinia ilahduttavan runsaasti (63g/100g).

Jännityksen paikka on aina ravintolassa syöminen allergisten lasten kanssa. Allergiakortit matkassa onnistuimme kuitenkin syömään onnistuneesti kolmessa eri ravintolassa ja vielä neljäskin toimiva ravintola olisi löytynyt!

Hyvä kokemus oli Kalamajan kaupunginosasta löytyvä täysin gluteeniton ravintola Kivi Paber Käärid. Ravintola mainostaa olevansa 100% gluteeniton ja ruokalistaan on selvästi merkitty, onko ruoka-annos laktoositon, maidoton tai vegaaninen. Pitkä allergialistamme ei aiheuttanut pienintäkään ihmettelyä henkilökunnassa vaan palvelu oli erittäin ystävällistä ja avuliasta. Kokki valmisti esikoisellemme erikseen oman kaikettoman annoksen (josta ylläoleva kuva) ja se osoittautui herkulliseksi. Valittavana olisi ollut myös bataattiranskalaiset, mutta lapset halusivat perinteiset versiot.

Vatsansa täyteen lapset saivat myös Amarillossa, jossa sopivaksi osoittautui suoraan lasten listalta valittu kana-annos (ranskalaiset, broilerin rintafile ja vihanneksia). Tosin kuulin sivusta keskustelun toisen asiakkaan ja tarjoilijan välillä, josta selvisi, että ranskalaiset paistetaan samassa öljyssä gluteenia sisältävien tuotteiden kanssa, joten keliaakikoille sekä kovin herkille vilja-allergikoille ne eivät sovi.

Viru-hotellin kesäbuffetista löytyi lapsille sopivia jauhelihapihvejä, ranskalaisia, vihanneksia ja hedelmiä sekä marjoja.

Kokeilematta jäi vielä paljon mainetta kerännyt F-hoone, jossa huhujen mukaan allergistenkin ruokailut onnistuvat. Ensi kerralla sinne siis testaamaan pitävätkö puheet paikkansa!

Suklaacookies

Posted by on heinä 25, 2017 in Jälkiruoat, Keksit ja pikkuleivät, Välipalat
No Comments

Yllätyksiä osuu kohdalle vielä tässäkin vaiheessa allergiataivalta. Pari viikkoa sitten kuopuksemme, joka on allergioidensa ja refluksinsa myötä tullut hyvin valikoivaksi syöjäksi, uskaltautui ensimmäistä kertaa syömään uusia perunoita. Iloitsimme kaikki yhdessä asiasta ja pieniä perunoita katosi hänen suuhunsa useampia. Seuraukset olivat kuitenkin arvaamattomat.

Pari päivää myöhemmin olimme leikkipuistossa hieman kauempana kotoamme, kun kuopus alkoi ripuloida verta. Kävimme lastenlääkärillä ja laboratoriokokeissa, mutta mitään muuta selittävää tekijää asialle ei löytynyt. Kuopus oli myös koko ajan muutoin hyvävointinen eikä kenellekään muulle tullut mitään oireita. Epäillyksi syylliseksi jäivät siis uudet perunat. Enää tänä kesänä emme niitä kokeile uudelleen. Suolisto toipui onneksi nopeasti maitohappobakteereilla ja Precosalla.

Tämän jälkeen olemme pysytelleet ns. turvaruoissa ja vältelleet mm. sokeria. Tänään kuitenkin päädyimme sateisen päivän kunniaksi leipomaan suklaacookieseja niiden sokerista huolimatta. Nämä cookiesit valmistuvat alle puolessa tunnissa ja lapsetkin osaavat ne itse tehdä aikuisen valvonnassa. Helpppoa, hyvää ja nopeaa tarjottavaa siis! Ihania kahvin kanssa!



♥ 0,75 dl öljyä
♥ 2 dl fariinisokeria
♥ 0,25 tl suolaa
♥ muutama rouhaisu vaniljaa myllystä
♥ 3 dl riisijauhoa
♥ 1 rkl maissitärkkelystä
♥ 1 tl leivinjauhetta
♥ 0,5-0,75 dl vettä
♥ 2 dl tummasuklaahippuja (esim.Pirkka)

Sekoita kulhossa keskenään öljy, fariinisokeri, suola ja vanilja tasaiseksi massaksi. Lisää joukkoon riisijauhot, maissitärkkelys ja leivinjauhe. Jatka sekoittamista sähkövatkaimella ja lisää joukkoon vettä vähän kerrallaan kunnes taikinasta tulee pehmeää ja kiinteää. Lisää käsin sekoittaen taikinaan suklaahiput.

Annostele taikina uunipellille leivinpaperin päälle noin reilun ruokalusikallisen kokoisiksi pyöreähköiksi kasoiksi. Taikina leviää paistettaessa, joten jätä cookiesien väliin reilusti tilaa. Paista 180 asteisessa uunissa 12-15 minuuttia, kunnes cookiesit ovat reunoilta hieman ruskistuneet, mutta ovat keskeltä vielä pehmoisia. Anna jäähtyä rauhassa.

Raparperi-chiahilloke

Posted by on heinä 12, 2017 in Jälkiruoat, Levitteet, tahnat ja kastikkeet, Välipalat
No Comments

Esikoinen oli toivonut jo pitkään lemmikkieläintä. Allergiatestien mukaan hän on allerginen useammille eläimille, mutta käytännössä olimme huomanneet oireita vain kissoista. Itsekin olen kissoille allerginen enkä voi olla pitkään kissa-asunnossa edes antihistamiinin turvin. Allergiasairaalasta olimme kyselleet lemmikkiasiaa esikoista hoitavalta lääkäriltä ja saaneet vastaukseksi, ettei hän suosittele minkään karvaisen lemmikin hankkimista.

Päätimme kuitenkin ottaa riskin ja täyttäessään 8-vuotta esikoinen sai syntymäpäivälahjaksi kääpiöhamsterin. Hamsteri sai nimekseen Ella ja hän ilahdutti koko perhettä olemassa olollaan. Kenellekään ei Ellasta eikä hänen puruistaan ja heinistään tullut oireita. Olimme onnellisia hamsterin omistajia ja Ella kulki matkassamme mm. mökille. Ellan elämä päättyi kuitenkin odotettua aiemmin viime viikonloppuna.

Ella on nyt haudattu isovanhempien takapihalle ja kaikki tarvikkeet pakattu varastoon. Jatkossa on pohdittava muuttaako luoksemme uusi hamsteri vai uskaltaudummeko kokeilemaan jotain toista eläintä. Uskon lemmikin olevan lapsille ja koko perheelle hyväksi. Toki oireilun rajoissa. Toistaiseksi jatkamme kuitenkin kesälomaamme ilman eläinystäviä.

Siirtolapuutarhan raparperit puskevat edelleen uusia, kapoisia varsia. Piirakkakiintiö on jo tullut täyteen, joten tällä kertaa tein raparpereista hilloketta. Ohjeeseen ei tule lainkaan valkoista sokeria vaan hilloke makeutetaan vaahterasiirapilla ja oikea koostumus saadaan aikaan chiansiemenillä. Kirpsakka raparperihilloke maistuu mainiosti puurojen kanssa, jogurtissa, lettujen ja pannukakkkujen kera, jäätelön päällä sekä on herkkua myös keksien ja juustojen kanssa.



♥ 0,5 l ohuita raparperinvarsia kuorittuna ja hienonnettuna
♥ 0,5-1dl vettä
♥ 10 rouhaisua vaniljaa myllystä
♥ 0,25 dl vaahterasiirappia
♥ 1 tl sitruunamehua
♥ 1 rkl chiansiemeniä

Pese ja kuori ohuet raparperinvarret. Hienonna ne pieniksi paloiksi ja mittaa kattilaan veden kanssa. Rouhi joukkoon vanilja. Kiehauta ja anna porista hiljaksiin kunnes raparperit pehmenevät. Jäähdytä raparperisose ja kaada se sen jälkeen tehosekoittimeen tai monitoimikoneeseen. Mittaa mukaan vaahterasiirappi, sitruunamehu ja chiansiemenet. Käytä konetta, kunnes saat tasaisen raparperisoseen. Kaada sose lasipurkkiin ja sulje kannella. Anna tekeytyä jääkaapissa vähintään puolisen tuntia. Makeutta voit vielä säädellä lisäämällä tarvittaessa vaahterasiirappia hillokkeen joukkoon.